LapsiArkki – vanhemmuuden parkki

Onko vanhemmuuden tuki erilaista, kun perheen arkea luotsaa vain yksi vanhempi? Miten seurakuntaan voidaan rakentaa yhden vanhemman perheitä tukevia palveluja?

Tässä kysymyksiä ja vastauksia Imatran seurakunnassa käynnistyneen LapsiArkin pohjalta. Kysymyksiin vastaa varhaiskasvatuksen ja perhetyön työalajohtaja Pirjo Tiippana.


Millainen kaupunki Imatra on elää, kuinka paljon asukkaita?

Imatralla on hieman yli 27 000 asukasta. Imatra on teollisuuskaupunki ja metsä- ja metalliteollisuus työllistävät, samoin kuin matkailu. Imatra on luonnonläheinen kaupunki, jossa on paljon metsää ja vettä. Imatra on suhteellisen turvallinen paikka asua ja lapsiperheet osallistuvat aktiivisesti seurakunnan toimintaan. Työttömyyttä ja syrjäytymistä on ja väestön ikääntyminen näkyy täälläkin.

Miten olette päätyneet mukaan LapsiArkkiin?

Halusimme lähteä uudistamaan toimintaa ja vastaamaan seurakuntalaisilta esille tulleeseen tarpeeseen. Meillä on rohkeutta kokeilla uutta toimintaa, joka tavoittaisi seurakuntalaisia.

Miten konkretia käynnistyi?

Ennen toiminnan käynnistämistä alueen yhden vanhemman perheiden vanhempia oli kutsuttu kertomaan omista toiveista ja tarpeista ja ihan konkreettisesti mitä tarvitsevat, kuinka usein, mihin aikaan.

Tapaamisessa tuli selkeästi ilmi, että perheiden vanhemmat toivovat omaa aikaa. Toiminta käynnistyi toiveiden mukaisesti. Ennen ensimmäistä kertaa kartoitettiin perheiden tilanteet joko puhelimitse tai tapaamisella.

Seurakunnassa järjestetään yhden vanhemman perheiden lapsille keskiviikkoisin klo 17-19 lastenhoitoa, jotta perheen vanhempi saa hetken omaa aikaa ja mahdollisuuden hengähtää. Lastenhoitoon on ennakkoilmoittautuminen, joten aina tiedetään ne perheet ketkä ovat tulossa. Toiset perheet käyvät säännöllisesti joka viikko ja toiset satunnaisesti riippuen perheen tarpeesta ja tilanteesta. Lisäksi aina on myös iltapala tarjolla.

Miten kiteyttäisit tärkeimmän ajatuksen LapsiArkista?

Tämä toiminta on parasta ennaltaehkäisevää toimintaa perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi.

Onko jonoa?

Jonoa ei ole ja kaikki on pystytty ottamaan mukaan, koska kaikki eivät osallistu joka viikko.

Ketä työntekijöitä toiminnassa on mukana?

Työntekijöitä on varhaiskasvatuksesta, varhaisnuorisotyöstä, nuorisotyöstä, diakoniatyöstä.

Miksi tarvitaan monialaisuutta?

Lastenhoitoon tulee eri-ikäisiä lapsia, ja silloin tarvitaan myös monenlaista osaamista. Työntekijöiksi tarvitaan sekä miehiä että naisia. Varsinkin pojat tarvitsevat miehen mallia, koska suurin osa yksinhuoltajista on naisia. Lisäksi on hyvä, että on eri-ikäisiä työntekijöitä. Toiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia ja opiskelijoita, mutta he eivät korvaa työntekijää.

Monialaisuus lisää myös työntelkijöiden tunnettuutta kasvun kaaren huomioiden eli työntekijät tulevat tutuiksi.

Kuinka paljon vaatii työntekijäresurssia?   

Kaksi työntekijää on aina paikalla, mutta lisäksi on työntekijöitä jotka tulevat tarvittaessa. Lisäksi toiminnassa on mukana myös opiskelijoita ja vapaaehtoisia.

Miten työajat on järjestetty?

Lastenohjaajat tulevat töihin niinä päivinä myöhemmin, kun on toimintaa, ja nuorisotyöntekijät ovat työajattomia.

Mitä lapset tekevät?

Jokaiselle kerralle on mietitty oma teema, mutta lapset osallistuvat ohjattuun toimintaan, jos haluavat. Pääasiassa lapset leikkivät ja touhuavat, mutta lisäksi lapset juttelevat todella paljon. Lapsia varten pitää olla läsnä ja saatavilla, lapset vaistoavat haluavatko puhua ja kertoa asioistaan. Leikin lomassa on hyviä tilaisuuksia jutella erilaisista asioista. Lapsi voi kertoa, että ei ole nähnyt isää pitkään aikaan tai isää on ikävä koska isä on kuollut. Lapset kaipaavat myös syliä mihin voivat istua.

Mitä tämä kustantaa?

Työntekijät ovat seurakunnan työntekijöitä ja toimintaa toteutetaan seurakunnan tilassa, joten niistä ei tule ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksia syntyy iltapalatarvikkeista ja mahdollisista askartelutarvikkeista.  Kulut ovat hyvin pieniä ja joka tapauksessa kulut ovat normaaleja toimintakuluja.

Mitä haasteita tämän järjestämisessä on ollut?

Toiminnan järjestäminen vaatii sitoutumista ja aitoa halua tehdä sitä. Lisäksi se vaatii työaikojen sopimista ja jonkin verran käytännön järjestelyjä. Perheille on tärkeää, että toiminta on säännöllistä.

Mikä on antanut itselle uskoa ja voimaa tehdä tätä?

Parasta on ollut suora palaute osallistujilta ja lasten ilo. Lisäksi kokemus siitä, että on voinut tukea ja auttaa perheitä.

Mihin vanhemmat ovat käyttäneet ajan?

Pääasiassa liikuntaan, lenkkeilyyn, jumppaan. Joskus jollakin vanhemmalla on ollut joku pakollinen asia minkä on saanut hoidettua tai aika on käytetty rauhassa siivoamiseen tai kaupassa käymiseen.

Miten tämä vapaa-ajan mahdollistaminen on tukenut vanhemmuutta?

Vanhemmat jaksavat paremmin, kun ovat päässeet yksin tekemään jotakin. He ovat saaneet hoitaa myös omaa hyvinvointia

Miten seurakuntatyön ydin näkyy toiminnassa?

Toimintaa toteutetaan seurakunnan tiloissa ja työntekijät ovat seurakunnan työntekijöitä. Tilaisuuksissa ei ole hartauksia vaan ihmisten kohtaaminen on kaikkein tärkeintä. Toisen ihmisen hyvinvointi rakentuu sen mukaan miten ihmiset ympärillä on. Seurakunnan työntekijöinä olemme Jumalan kädet ja jalat.


Päivi Malmivaara
projektipäällikkö, LapsiArkki –hanke
p. 040 688 1462
paivi.malmivaara@evl.fi